Mikä on kasvio?
Kasvio on kokoelma kasvinäytteitä, joihin on merkitty kasvin nimi, keräyspaikka ja keräysaika. Perinteisessä kasviossa näytteet ovat kuivattuja ja prässättyjä kasveja tai niiden osia. Valokuvakasviossa näytteinä ovat valokuvat, jotka on otettu kasvista sen omalla kasvupaikalla.
Sana herbaario tulee latinan kasvia tarkoittavasta sanasta herba. Suurimmat herbaariot ovat luonnontieteellisten museoiden kokoelmia, joissa on miljoonia näytteitä. Koulukasvio on sama ajatus pienoiskoossa: se opettaa tunnistamaan lähiluonnon lajeja ja katsomaan kasveja tarkasti.
Millä luokalla kasvio tehdään?
Useimmiten kasvio tehdään yläkoulussa osana biologian opintoja, tavallisesti 7. tai 8. luokalla. Monessa koulussa tehtävä annetaan keväällä, ja kasvit kerätään kesäloman aikana. Osa kouluista teettää pienemmän kasvion jo alakoulussa ympäristöopin tunneilla. Käytännöt vaihtelevat kouluittain, joten tarkat ohjeet kannattaa katsoa omalta opettajalta.
Katso myös kasvioon sopivat lajit, joista jokaisesta on oma tunnistusohjeensa.
Milloin kasvio tehdään?
Kasvit kerätään kesällä kukinta-aikaan, jolloin lajit on helpointa tunnistaa. Paras keräysaika on kesäkuusta elokuuhun. Alkukesästä kukkivat eri lajit kuin loppukesästä, joten keräämistä kannattaa jaksottaa pitkin kesää. Kesätehtäväksi annettu kasvio palautetaan yleensä elokuussa, kun koulu alkaa.
Onko kasvio pakollinen?
Se riippuu koulusta ja opettajasta. Opetussuunnitelman mukaan oppilaan on opittava tunnistamaan lajeja, mutta koulu päättää itse, toteutetaanko tämä kasviona. Monessa koulussa kasvio on arvioitava osa biologian opintoja, jolloin se on käytännössä pakollinen. Jos kerääminen ei kesän aikana onnistu, kysy opettajalta vaihtoehdoista. Moni koulu hyväksyy esimerkiksi valokuvakasvion.
Miten perinteinen kasvio tehdään?
- Kerää näytteet kuivalla säällä. Leikkaa saksilla edustava näyte, jossa on mukana varsi, lehtiä ja kukinto. Tarkista opettajan ohjeesta, otetaanko juuri mukaan.
- Prässää näytteet. Aseta kasvi sanomalehden väliin niin, että lehdet ja kukat ovat suorassa. Lado lehdet pinoon ja laita päälle painoa, esimerkiksi kirjoja. Vaihda kosteat paperit parin päivän välein.
- Anna kuivua rauhassa. Näyte on valmis noin 1–2 viikossa, kun se on täysin kuiva ja jäykkä.
- Kiinnitä näyte paperille. Kiinnitä kuivunut kasvi A4-arkille kapeilla paperiliuskoilla tai teipillä.
- Tee nimilappu. Merkitse kasvin suomenkielinen ja tieteellinen nimi, keräyspäivä, paikkakunta, kasvupaikka, esimerkiksi niitty tai metsänreuna, sekä kerääjän nimi.
Valokuvakasvio eli digitaalinen kasvio
Yhä useampi koulu hyväksyy kasvion, jonka näytteet ovat valokuvia. Ajatus on sama kuin perinteisessä kasviossa: jokaisesta kasvista tallennetaan kuva, nimi, keräyspaikka ja päivämäärä. Kuvaa kasvi sen omalla kasvupaikalla ja ota lähikuva kukinnosta ja lehdistä, jotta laji on tunnistettavissa kuvasta.
- Rauhoitettujakin lajeja voi kerätä, koska kasvi jää kasvupaikalleen.
- Kuviin tallentuvat värit ja muodot, jotka kuivatessa katoavat.
- Kokoelma ei vaadi prässiä, mappia eikä säilytystilaa.
Usein kysyttyä
Montako kasvia kasvioon tarvitaan?
Tavallinen vaatimus on noin 20 kasvia, mutta määrä vaihtelee koulun mukaan. Tarkista määrä opettajan ohjeesta.
Saako kasvioon kerätä pihan tai puutarhan kasveja?
Useimmiten kasvioon halutaan luonnonvaraisia kasveja. Viljellyt puutarhakasvit kelpaavat vain, jos opettajan ohje sen sallii.
Kelpaako valokuvakasvio kouluun?
Käytäntö vaihtelee. Moni koulu hyväksyy valokuvakasvion joko ainoana muotona tai vaihtoehtona, mutta asia kannattaa varmistaa opettajalta ennen keräämisen aloittamista.
Mistä tiedän kasvin nimen?
Apuna voi käyttää kasvikirjaa tai tunnistussovellusta. Linnea tunnistaa lajin kuvasta ja kertoo sekä suomenkielisen että tieteellisen nimen.
